perjantai 26. huhtikuuta 2019

Loppukaneetti

Eilen oli aika paneutua projektimme loppuraportin tekemiseen. Olimme jo tapahtuman järjestelyjen alkupuolella miettineet, että sen voisi yhdistää johonkin kivaan ja tehdä päivästä hieman erilaisen. Päädyimme lopulta pitämään koulupäivämme laivalla. Varasimme luokallemme piknik -risteilyn ja palkintona paljosta työstä kevään aikana sisällytimme siihen myös aamiaisen ja buffetin.

Olimme varanneet alkumatkalle käyttöömme neuvotteluhuoneen ja aamiaisen syötyämme vetäydyimme sinne työstämään palautteita vierailtamme ja tapahtumamme puhujilta sekä lopullista raporttia, jotka päätyvät rehtorimme silmien alle.


Olimme saaneet mukavasti palautetta - yli puolet, joille palautekysely oli lähtetty tapatumaa seuraavana päivänä kiitos viestin yhteydessä, oli vastannut kyselyymme. Palaute oli myös hyvää. Kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että olimme onnistuneet tapahtumamme järjestämisessä mainiosti ja että puheenvuoromme edustivat kattavasti eri osa-alueita, jotka täydensivät toisiaan hyvin. Kaikin puolin tunnumme onnistuneen hyvin, joskin joidenkin vieraiden mielestä tapahtuman aikana opiskelijat olisivat voineet ottaa enemmän kontaktia vieraisiin.


Jakauduimme kolmeen pieneen ryhmään, joista yksi koosti yhteenvedon palautteista, toinen teki koonnin itsearvioinneistamme, jotka olimme tehneet hieman tapahtuman jälkeen, ja kolmas kokosi loppuraportin. Näitä väkersimme koko aamupäivän ja kävimme vielä lopuksi yhdessä kaikkien työn tulokset läpi. Saimme kaiken valmiiksi sopivasti Maarianhaminaan saapuessa ja pääsimme miltei heti lopetettuamme työt vaihtamaan laivaa.


Loppumatkan nautimmekin sitten vain laivamatkastamme. Olimme varanneet pöydät buffetin ensimmäiseen kattaukseen, joten alkumatka takaisin Turkuun menikin syödessä noutopöydän herkullisia antimia. Sää oli miltei koko matkan todella kesäinen - taivas harmaantui muutamaksi tunniksi Maarianhaminasta lähdön jälkeen - ja illemmalla pystyimme mukavasti istuskelemaan kannella ja nauttimaan auringosta ennen kuin ilta viileni sen verran, että oli siirryttävä sisätiloihin.


Tuntuu siltä kuin pitäisi keksiä tähän lopuksi jokin hieno ja syvällinen loppulausahdus, mutta runosuoni ei nyt aivan niin suurena pulppua. Joudutte siis tyytymään kommenttiini, kuinka meistä on hienoa että saimme suorittaa tapahtumatuotannon tutkinnon osan näin käytännönläheisellä tavalla. Kevät kului silmänräpäyksessä ja tapahtumamme järjestäminen oli mahtava kokemus, josta opimme paljon. Itse toivon, että RasekoWorks saa vielä tulevaisuudessa jatkoa jossain muodossa 😄