RasekoWorks 26.03.

Tiistai tuli ja tiistai meni. Tammikuun lopusta asti työstämämme aamiaisseminaari tuli ja meni. Parissa tunnissa, jos lasketaan vain itse tapahtuman kesto. Tuntuu hieman hassulta. Ja hyvältä. Saimme toteutettua tapahtuman kunnialla alusta loppuun ja ainakin tiistaina fiilikset olivat hyvät ja vieraat tuntuivat viihtyvän ja pitävän aikaansaannoksestamme.

Kohta se alkaa...

Opettajamme Heidi Ruusumo

Olimme saaneet pääsyn järjestelemään tapahtumaa kirjastoon jo maanantai-iltapäivällä, jolloin kävimme tekemässä mahdollisimman paljon etukäteen ja pitämässä pienet ’kenraaliharjoitukset’ luokkamme oppilaiden pitämien puheiden osalta. Opettajamme Heidi piti avauspuheenvuoron, jota seurasi Jaanan ja Idan ajatukset projektistamme oppilaiden näkökulmasta. Lisäksi Ida toimi juontajana esitellen puhujat vuorollaan. Kolme luokkamme oppilasta Julia, Hermanni ja Ella pitivät vielä lopuksi lyhyet hissipuheet ja näitä kaikkia oli kiva päästä harjoittelemaan ja kokeilemaan paikan päällä Martin salissa.

Muuten maanantain järjestelyt koostuivat pääasiassa tavaroiden roudaamisesta paikan päälle, pöytien järjestelemisestä valmiiksi sekä tietysti tekniikan testauksesta/selvittelystä. Onneksi luokassamme on tietokonevelho, joka pystyi tiukan paikan tullessa loihtimaan asiat toimiviksi. Itselläni ei ole samanlaista taitoa mitä tietokoneisiin tulee, joten minulla ei ole aavistustakaan kuinka pienet kapulat Power Point - esityksemme rattaissa lopulta selvisivät. Suurimman osan aamiaistarjottavista saimme myös säilöön kirjaston keittiön jääkaappeihin, joskin menu muuttui hieman alkuperäisestä. Mm. miniburgerit jäivät pois ja erikoisruokavaliovaihtoehtoihin tuli joitain muutoksia.

Olin suunnitellut pientä ennen h-hetkeä-postausta blogiin maanantaina. Suunnitelmat muuttuivat matkan varrella, kun huomasimme maanantaina kirjastolla että vieraiden nimikylttien reikä, josta klipsu piti ujuttaa läpi olikin jäänyt valmistaessa liian pieneksi. Joten maanantai-illan fiilistelypostaus vaihtui nimikylttien viilaamiseen - kirjaimellisesti!

Tadaa! Ne saatiin korjattua!

Muutama matkasta jäänyt nimikyltti oli silti vielä
muokkausta vailla. Onneksi otin tarvikkeet mukaan.

Tiistaiaamuna saavuimme kirjastolle jo puoli kahdeksaksi. Saimme hommat hyvin käyntiin ja tunti-puolitoista, jonka olimme varanneet kokoamiseen riitti mainiosti.

Paikoin jouduttiin hieman improvisoimaan, mutta mitään täysin katastrofaalista ei tapahtunut eikä mitään ollut unohtunut.

Aamiaispöydästä tuli herkullisen näköinen ja kirjaston aulasta, jossa aamiainen syötiin ennen saliin siirtymistä, tuli myös pirteä.

Ennen kuin huomasimmekaan alkoivat jo puhujamme saapua paikalle, hyvissä ajoin kuten oli sovittu. Jaana ja Raisa kävivät läpi Power Point -esityksen, johon kaikkien materiaalit oli koottu, sekä ohjelmajärjestyksen puhujien kanssa.

Olimme suunnitelleet, että saisimme kaiken valmiiksi viimeistään vartin vaille yhdeksän missä vaiheessa kaikkien tulisi olla paikoillaan ja valmiina ensimmäisten vieraiden saapumiseen. Mikä olikin hyvä, sillä ensimmäiset vieraat saapuivatkin jo varttia vaille.

Kirjastossa on kolme sisäänkäyntiä, joten olimme sijoittaneet
oppilaita vastaan jokaiselle sisääntulosuunnalle.

Valmiina nimikylttien kanssa. 

Aamiainen vaikutti maistuvan ja kun väkeä kerääntyi enemmän, alkoi jo näyttää vilkkaalta. Opettajamme ja osa oppilaistamme, joilla ei ollut muita velvollisuuksia sillä hetkellä, kiertelivät ja juttelivat vieraidemme kanssa aamiaisen lomassa.

Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsin, saimme paikalle elävää musiikkia. Puoli kymmenen aikoihin Iidan pianonsoitto säesti ihmisten siirtymistä Martinsaliin, jossa saimme aluksi kuulla Iidan musiikkiesityksen.

Puheohjelmassa opettajamme ja luokkamme tervehdysten jälkeen saatiin kuulla laajasti liiketoiminnan koulutuksesta, FabLabista, oppisopimustoimistosta sekä tietysti koulustamme yleensä ja olimme myös saaneet Tukikummit Ry:ltä edustajan esittelemään heidän Kaikille kone-kampanjaansa.

Olimme varanneet tarpeeksi aikaa kaikille ja loppujen lopuksi ohjelma päättyi hieman suunniteltua aikaisemmin, mikä on aina plussaa. Ja kommentit ihmisten tehdessä lähtöään olivat rohkaisevia ja kiinnostuneita, joten olemme aika tyytyväisiä.

Läksiäislahjamme (parkkikiekot) odottamassa vieraita...

...jotka vaikuttivat tyytyväisiltä poistuessaan Martinsalista.

Olimme siistineet aulaa catering-puolen oppilaiden siivotessa samalla aamaisen pois ja ottaneet pienet läksiäislahjamme esiin pöydälle naulakoiden lähelle, joten kaikki oli valmiina kun vieraat alkoivat poistua. Parkkikiekot saivat paljon kehuja (kuin myös nimikyltit) ja eräs vieras totesi heti että muumikiekko joutuu nyt vaihtoon!

Ja sitten se oli ohi...

Poikki ja helpottuneita siitä, että tapahtuma oli valmis ja onnistunut, olimme kaikki ja seuraavana päivänä kuuluikin useampi maininta stressin laukeamisesta kullekin ominaisella tavalla (allekirjoittanut itse sai napata särkylääkkeen ja ottaa kunnon päiväunet!).

Lähetimme seuraavana päivänä kiitosviestit kaikille osallistujille ohessa linkki palautekyselyymme. Nyt odotamme mielenkiinnolla minkälaista palautetta tulemme saamaan, vaikka itse tapahtumasta meille jäi vain hyvä mielikuva. Mutta rakentavaa kritiikkiä on aina hyvä saada ja, jos tästä tulee jokavuotinen projekti, siitä on paljon hyötyä seuraavalle ryhmälle joka suorittaa tapahtumatuotannon tutkinnon osan samaan tapaan.